Kukkulan kuningas

Viime viikolla saimme kutsun lähteä kevyelle sunnuntaikävelylle. Olin innoissani kun saimme mahdollisuuden osallistua norjalaisiin harrastuksiin paikallisten seurassa. Sääkin osoittautui mainioksi ulkoilukeliksi.

Sillä aikaa kun muut hipsivät kevyin askelin vaikeakulkuista rinnettä ylös, niin minä tein kuolemaa jo taipaleen alkuvaiheessa. Tätä metsässä tarpomista on selkeästi alettava harrastamaan enemmän, jotta pysyisin jatkossa muiden tahdissa. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin - kukkula tuli valloitettua ja oli mukavaa katsella upeita maisemia tauon aikana ennen laskeutumista. Nousimme (tietääkseni) Kolsåstoppen-nimisen kukkulan päälle joka on luonnonsuojelualuetta.

Oslon keskusta ja Bygdøy näkyvät suunnilleen keskellä kuvaa.

Seurueen koirakin malttoi hetken levähtää, vaikka vauhtia piisasi koko matkan ajan.

Kansallispäivän tunnelmia

17. mai eli norjalaisten kansallispäivä alkoi harmaana ja sateisena, mutta pahin sade onneksi loppui kun saimme itsemme juhlan paraatipaikalle. Väentungos oli melkoinen, ja yliopiston aukiolla NRK-kanavan kameroiden edessä tapahtuvia esityksiä oli vaikea nähdä. Ensin näimme vilaukselta hieman kansantanssia, sitten tulivat sotilaat rytmikkäästi marssien ja ottivat jopa yleisön naisia tanssitettavaksi.

Sitten suuntasimme kohti kuninkaan linnaa katsomaan itse kuningasperheen ilmestymistä parvekkeelle.

Karl Johans gate oli linnan pihalta päin katsottuna aivan täynnä ihmisiä odottamassa koululaisten kulkueita.

Kuningasperhe tuli parvekkeelle ja laittoi kamerani zoomin koetuksille. Ei tästä nyt ihan kasvoja erota, mutta uskokaa pois, siellä ne kuningas Harald, kuningatar Sonja, kruununprinssi Haakon ja kruununprinsessa Mette-Marit lapsineen seisovat laulamassa kansallislaulua.

Laulun jälkeen vilkuteltiin ja liput liehuivat. Koululaiset alkoivat valua katua pitkin linnan ohi, ja me päätimme livistää pois paremman katselupaikan toivossa.

Ja hyvän katselupaikan löysimmekin. Olin niin lähellä kulkueita, että heti tämän kuvan otettuani löysin pääni melkein ohi kulkevan trumpetin sisältä.

Veteraanien soittokulkueen jälkeen niitä koululaisia alkoi tulemaan. Ja niitä tuli paljon!

Ne soitti.

Ne tanssi.

Ja osa oli pukeutunut oikein nätiksi bunadiin.

Lähdimme takaisin Karl Johans gatelle, ja samalla aurinko alkoi paistamaan. Jotkin muinaiset sään jumalat (Thor?) taitavat pitää Osloa suosiossaan, kun täällä tuntuu kaikkina juhlapyhinä olevan vähintäänkin kohtuullinen keli.

Tässä näkyy norjalaisia lukionsa päättäviä abeja eli punaisia rødrusseja, jotka pukeutuvat oman opinahjonsa värisiin haalareihin toukokuun 1. päivästä aina 17. päivään saakka. Lukiolaiset ovat siis punaisia, ja ammattikoulun eri aloilla on omat värinsä. Tytöt tässä jakavat nuorelle koululaiselle omia "käyntikorttejaan" eli russekortteja, jotka ovat lasten keskuudessa ilmeisesti jonkinlainen keräilykohde. Näitä kortteja jaetaan vain kansallispäivänä, ja niistä löytyy jakajan valokuva, tekaistut yhteystiedot ja jokin lyhyt slogan joka yleensä sisältää melko ronskiakin tekstiä.

Koitimme päästä tungoksesta hieman väljemmille vesille, ja päädyimme Torggatalle ja Youngstorgetille, jotka olivat täynnä vuoroaan odottavia kulkueita. En tiedä kauanko kulkueet veivät kokonaisuudessaan aikaa, mutta me olimme sen verran laiskoja että päätimme tässä vaiheessa lähteä kotiin kakuntekoon ja odottamaan norjalaistuttujen kutsua päivälliselle.

17. mai

Hyvää Norjan kansallispäivää! Kakku odottaa syöjäänsä, joten palaan kuulumisiin ym. myöhemmin :)

Kesä tekee tuloaan

Viikot ovat taas vierähtäneet ihan huomaamatta. Ensimmäiset vieraat Suomesta käväisivät tervehtimässä ja tuomassa tuliaisia, eli ruisleipää ja omaa suosikkiani Pätkis-suklaata. Fazerin sinistä löysin karkkikaupasta (kallista tietenkin) ja Pandan lakua näkyy joidenkin kauppojen valikoimassa, joten pahimman ikävän iskiessä on apu lähellä. Suomivieraiden kanssa pääsin tutustumaan lähemmin vanhoihin perhetuttuihin täällä Oslossa ja heidän hienoon kotiin kauniissa maisemissa. Pääsin myös leikkimään turistia ja ihastelemaan mm. oopperatalon backstagea ja Kon-Tiki-laivoja.

Pari viikkoa sitten saimme nauttia aurinkoisesta viikonlopusta ja vapusta, josta tuli otettua vähän kuviakin. Ensimmäisenä pari kuvaa Hyundain sponsoroimasta juoksutapahtumasta Oslon ydinkeskustan ympäri, joka oli kerännyt paljon ihmisiä paikalle. Tämä oli taas yksi niistä tapahtumista, joihin eksyimme vahingossa normaalilla kaupunkisamoilullamme.

Aurinko jatkoi paistamistaan myös seuraavana päivänä, joten lähdimme kiertämään kasvitieteellistä puutarhaa. Kovin paljon kukkaloistoa siellä ei vielä huhtikuun lopulla näkynyt, joten onpahan hyvä syy käydä siellä uudestaan myöhemmin.

Vappua vietettiin kuuntelemalla puheita Youngstorgetilla ja seuraamalla torilta lähteviä kulkueita. Vappua vietetään täällä vain ja ainoastaan työväen juhlana, ja se Suomesta tuttu opiskelijoiden riehakointi ja karnevaalimeininki skumpan ja serpentiinin muodossa loistaa poissaolollaan. Kamera jäi tietenkin tuona päivänä kotiin, joten nämä ovat kännykkäkameran heikolla laadulla taltioituja kuvia.

Soittokulkueet olivat todella taitavia ja nostattivat juhlatunnelmaa, mutta jos vapulta jäi silti kaipaamaan enemmän karnevaalia, niin ensi viikon kohokohdan eli Norjan kansallispäivän (17. mai) pitäisi korjata tilanteen. Mitä nyt olen tuosta päivästä ennakkoon lukenut ja katsonut kuvia, niin Suomen itsenäisyyspäivään verrattuna siitä puuttuvat poliittinen ja sotilaallinen osuus, ja juhla keskittyy enemmän kansallispukuihin, lauluihin, koululaisten kulkueisiin ja puna-valko-siniseen väriloistoon. Tuolloin ehkä muistan ottaa kameran mukaan, kun on sentään mahdollisuus nähdä vilaus itse kuningasperheestä linnan parvekkeella.

Viikonloppukävelyllä

Kävimme viime lauantaina kävelemässä aurinkoisen sään kutsumana. Nousimme St. Hanshaugenin puiston huipulle, joka ei valitettavasti ole paras paikka maisemien ihailuun kaikkien ympäröivien puiden takia. Ehkä maisemia olisi löytänyt paremmin jostain sivummalta. Puisto on ollut jo 1800-luvulta lähtien suosittu juhannuksen viettopaikka, ja ilmeisesti täällä poltetaan joka vuosi juhannuskokkoa.

Puistosta laskeuduimme Bislett Stadionin ohi Josefines gatelle, jossa sanonta "kotini on linnani" on tulkittu hieman liian konkreettisesti. Kadun varressa näkyy vieri vieressä pröystäileviä omakotitaloja linnatorneineen ja suihkulähteineen. Ottaen huomioon vielä Oslon tämänhetkisen pahimman kuplan asuntojen hinnoissa kautta aikain, nämä talot eivät lähde ihan pikkurahalla.

Linnojen jälkeen eteemme avautui yllättäen ihmisten täyttämä Bogstadveien, ja tajusimme löytäneemme tiemme täysin sattumalta "bilfri markedsdagenille" eli liikenteeltä sulketulle kadulle, johon kadun varrella sijaitsevat kaupat olivat tuoneet omat myyntikojunsa esille. Tapahtuma oli levittäytynyt koko kadulle arviolta 10 korttelin pituudelle. Valkyriegatan kohdalla oli lisäksi oma pieni toritapahtuma Bondens marked, jossa paikalliset tuottajat myivät mm. juustoa ja hunajaa.

Bondens marked on suureksi iloksi toistuva tapahtuma, joka vaihtaa paikkaansa joka viikko kiertäen muutaman paikan välillä. Ja tämän aikataulun mukaan katutapahtuma järjestettäisiin uudestaan syksyllä. Enää meidän ei tarvitse luottaa moukan tuuriin, vaan voimme mennä noihin tapahtumiin ihan suunnitellusti :)

God påske!

Tänään kiirastorstaina on virallinen pyhäpäivä täällä Norjassa. Paikalliset ovat lomalla koko viikon ja karanneet pois kaupungista joko laskettelukeskuksiin (niihin missä lunta vielä sattuu olemaan) tai omille mökeilleen eli hyteille. Kaupat ovat kiinni, ja kadut ovat hiljentyneet ja tyhjentyneet normaalista hälinästä.

Mekin päätimme ottaa osaa pääsiäisen viettoon ruoan merkeissä, ja ostimme mm. lammasta ja pääsiäissuklaata. Perinteinen pääsiäisruoka olisi kokonainen lampaan koipi, jota joulukinkun tavoin kypsytetään uunissa useita tunteja. Meille kahdelle siinä olisi ollut liikaa purtavaa, joten päädyimme pienempiin annoksiin. Palan painikkeeksi mies löysi Ægir-panimon Påskesol!-pääsiäisolutta. Tuo kuvassa näkyvä viipaloidun appelsiinin muotoon tehty suklaa on muuten tosi hyvää, vaikka kaupassa sen ostaminen tuntuikin virheeltä.

Minulle ei ole vielä ihan selvinnyt, miten suuressa osassa kristinusko ja kirkko on pääsiäisen vietossa täällä Norjassa. Kauppojen valikoimasta voisi päätellä, että kyseessä on ennemminkin kevään juhla, jonka kunniaksi koti koristellaan pääsiäisoksilla (påsketre), keltaisilla kynttilöillä ja pahvisilla pääsiäismunilla, sekä nautitaan siinä sivussa vähän pääsiäiskarkkeja (joiden valikoima jää silti hyvin kapeaksi Suomeen verrattuna). Luulen, että suurin osa norjalaisista yksinkertaisesti vain nauttii pitkän pääsiäispyhän tarjoamista vapaapäivistä ja viettää ne perheensä kanssa luonnon äärellä ja harrastusten parissa. Saa nähdä, ehkä mekin innostumme ottamaan polkupyörät esille ja tutustumaan kaupungin maisemiin nyt kun tiet ovat turvallisen tyhjät.

Aurinkoisessa Oslossa

Viikko sitten Suomessa pakattu koti on siirtynyt Osloon, ja nurkista löytyy enää pari laatikkoa joiden sisältö etsii vielä lopullista paikkaansa. Suureksi yllätykseksi tämän talon asunnoista löytyy valmiina Canal Digitalin netti ja kanavapaketti, joten nettiin on päässyt samantien (vieläpä ilmaiseksi) :)

Suurimmilta kulttuurishokeilta on vältytty, mutta joitakin pieniä yllätyksiä on tullut eteen pitkin viikkoa. Tässä niistä muutamia:

• Asunnosta löytyy vaahtosammuttimen sijaan pitkä, punainen vesiletku keittiön allaskaapista. En tiedä onko tällaisia Suomessa, mutta itse kohtaan moisen ensimmäistä kertaa.
• Asunnon pitkä numero aiheutti aikaisemmin ihmetystä, kunnes tänään verotoimiston virkailija selvensi asiaa meille: ensimmäinen numero kertoo monesko rappu (A=1, B=2...), toinen numero kertoo monesko kerros, ja kolmas numero kertoo monesko asunto on kyseessä hissin vasemmalta laskien. Ilmeisesti tämä numerointijärjestelmä vähän eri variaatioilla on käytössä kaikissa Norjan kerrostaloissa.
• Ruokakaupoista löytyy vain yhtä ainutta ruokakermaa laktoosittoman ja soija-/kaurakerman lisäksi. Tämä oli melkoinen yllätys, kun Suomessa olin tottunut näkemään hyllytolkulla eri merkkisiä ja kokoisia ruokakermoja eri rasvaprosenteilla ja erilaisilla valmismausteilla (juusto, pippuri jne.).

Ruokakauppojen lisäksi olemme jo päässeet tutustumaan Oslon verotoimistoon, kun jätimme hakemuksen henkilötunnuksista. Täkäläisen maistraatin asiat siis hoidetaan verotoimistossa, joka muutenkin vaikutti melko monipuoliselta palvelukeskukselta.

Lumesta täällä ei ole enää tietoakaan. Nyt on ollut melko kylmä viime viikon hellelukemiin verrattuna, mutta puut ovat jo hiirenkorvilla ja maasta puskee kaikenlaista vihreää, joten mikäs tässä kesää odotellessa :)