Kesä tekee tuloaan

Viikot ovat taas vierähtäneet ihan huomaamatta. Ensimmäiset vieraat Suomesta käväisivät tervehtimässä ja tuomassa tuliaisia, eli ruisleipää ja omaa suosikkiani Pätkis-suklaata. Fazerin sinistä löysin karkkikaupasta (kallista tietenkin) ja Pandan lakua näkyy joidenkin kauppojen valikoimassa, joten pahimman ikävän iskiessä on apu lähellä. Suomivieraiden kanssa pääsin tutustumaan lähemmin vanhoihin perhetuttuihin täällä Oslossa ja heidän hienoon kotiin kauniissa maisemissa. Pääsin myös leikkimään turistia ja ihastelemaan mm. oopperatalon backstagea ja Kon-Tiki-laivoja.

Pari viikkoa sitten saimme nauttia aurinkoisesta viikonlopusta ja vapusta, josta tuli otettua vähän kuviakin. Ensimmäisenä pari kuvaa Hyundain sponsoroimasta juoksutapahtumasta Oslon ydinkeskustan ympäri, joka oli kerännyt paljon ihmisiä paikalle. Tämä oli taas yksi niistä tapahtumista, joihin eksyimme vahingossa normaalilla kaupunkisamoilullamme.

Aurinko jatkoi paistamistaan myös seuraavana päivänä, joten lähdimme kiertämään kasvitieteellistä puutarhaa. Kovin paljon kukkaloistoa siellä ei vielä huhtikuun lopulla näkynyt, joten onpahan hyvä syy käydä siellä uudestaan myöhemmin.

Vappua vietettiin kuuntelemalla puheita Youngstorgetilla ja seuraamalla torilta lähteviä kulkueita. Vappua vietetään täällä vain ja ainoastaan työväen juhlana, ja se Suomesta tuttu opiskelijoiden riehakointi ja karnevaalimeininki skumpan ja serpentiinin muodossa loistaa poissaolollaan. Kamera jäi tietenkin tuona päivänä kotiin, joten nämä ovat kännykkäkameran heikolla laadulla taltioituja kuvia.

Soittokulkueet olivat todella taitavia ja nostattivat juhlatunnelmaa, mutta jos vapulta jäi silti kaipaamaan enemmän karnevaalia, niin ensi viikon kohokohdan eli Norjan kansallispäivän (17. mai) pitäisi korjata tilanteen. Mitä nyt olen tuosta päivästä ennakkoon lukenut ja katsonut kuvia, niin Suomen itsenäisyyspäivään verrattuna siitä puuttuvat poliittinen ja sotilaallinen osuus, ja juhla keskittyy enemmän kansallispukuihin, lauluihin, koululaisten kulkueisiin ja puna-valko-siniseen väriloistoon. Tuolloin ehkä muistan ottaa kameran mukaan, kun on sentään mahdollisuus nähdä vilaus itse kuningasperheestä linnan parvekkeella.

Viikonloppukävelyllä

Kävimme viime lauantaina kävelemässä aurinkoisen sään kutsumana. Nousimme St. Hanshaugenin puiston huipulle, joka ei valitettavasti ole paras paikka maisemien ihailuun kaikkien ympäröivien puiden takia. Ehkä maisemia olisi löytänyt paremmin jostain sivummalta. Puisto on ollut jo 1800-luvulta lähtien suosittu juhannuksen viettopaikka, ja ilmeisesti täällä poltetaan joka vuosi juhannuskokkoa.

Puistosta laskeuduimme Bislett Stadionin ohi Josefines gatelle, jossa sanonta "kotini on linnani" on tulkittu hieman liian konkreettisesti. Kadun varressa näkyy vieri vieressä pröystäileviä omakotitaloja linnatorneineen ja suihkulähteineen. Ottaen huomioon vielä Oslon tämänhetkisen pahimman kuplan asuntojen hinnoissa kautta aikain, nämä talot eivät lähde ihan pikkurahalla.

Linnojen jälkeen eteemme avautui yllättäen ihmisten täyttämä Bogstadveien, ja tajusimme löytäneemme tiemme täysin sattumalta "bilfri markedsdagenille" eli liikenteeltä sulketulle kadulle, johon kadun varrella sijaitsevat kaupat olivat tuoneet omat myyntikojunsa esille. Tapahtuma oli levittäytynyt koko kadulle arviolta 10 korttelin pituudelle. Valkyriegatan kohdalla oli lisäksi oma pieni toritapahtuma Bondens marked, jossa paikalliset tuottajat myivät mm. juustoa ja hunajaa.

Bondens marked on suureksi iloksi toistuva tapahtuma, joka vaihtaa paikkaansa joka viikko kiertäen muutaman paikan välillä. Ja tämän aikataulun mukaan katutapahtuma järjestettäisiin uudestaan syksyllä. Enää meidän ei tarvitse luottaa moukan tuuriin, vaan voimme mennä noihin tapahtumiin ihan suunnitellusti :)

God påske!

Tänään kiirastorstaina on virallinen pyhäpäivä täällä Norjassa. Paikalliset ovat lomalla koko viikon ja karanneet pois kaupungista joko laskettelukeskuksiin (niihin missä lunta vielä sattuu olemaan) tai omille mökeilleen eli hyteille. Kaupat ovat kiinni, ja kadut ovat hiljentyneet ja tyhjentyneet normaalista hälinästä.

Mekin päätimme ottaa osaa pääsiäisen viettoon ruoan merkeissä, ja ostimme mm. lammasta ja pääsiäissuklaata. Perinteinen pääsiäisruoka olisi kokonainen lampaan koipi, jota joulukinkun tavoin kypsytetään uunissa useita tunteja. Meille kahdelle siinä olisi ollut liikaa purtavaa, joten päädyimme pienempiin annoksiin. Palan painikkeeksi mies löysi Ægir-panimon Påskesol!-pääsiäisolutta. Tuo kuvassa näkyvä viipaloidun appelsiinin muotoon tehty suklaa on muuten tosi hyvää, vaikka kaupassa sen ostaminen tuntuikin virheeltä.

Minulle ei ole vielä ihan selvinnyt, miten suuressa osassa kristinusko ja kirkko on pääsiäisen vietossa täällä Norjassa. Kauppojen valikoimasta voisi päätellä, että kyseessä on ennemminkin kevään juhla, jonka kunniaksi koti koristellaan pääsiäisoksilla (påsketre), keltaisilla kynttilöillä ja pahvisilla pääsiäismunilla, sekä nautitaan siinä sivussa vähän pääsiäiskarkkeja (joiden valikoima jää silti hyvin kapeaksi Suomeen verrattuna). Luulen, että suurin osa norjalaisista yksinkertaisesti vain nauttii pitkän pääsiäispyhän tarjoamista vapaapäivistä ja viettää ne perheensä kanssa luonnon äärellä ja harrastusten parissa. Saa nähdä, ehkä mekin innostumme ottamaan polkupyörät esille ja tutustumaan kaupungin maisemiin nyt kun tiet ovat turvallisen tyhjät.

Aurinkoisessa Oslossa

Viikko sitten Suomessa pakattu koti on siirtynyt Osloon, ja nurkista löytyy enää pari laatikkoa joiden sisältö etsii vielä lopullista paikkaansa. Suureksi yllätykseksi tämän talon asunnoista löytyy valmiina Canal Digitalin netti ja kanavapaketti, joten nettiin on päässyt samantien (vieläpä ilmaiseksi) :)

Suurimmilta kulttuurishokeilta on vältytty, mutta joitakin pieniä yllätyksiä on tullut eteen pitkin viikkoa. Tässä niistä muutamia:

• Asunnosta löytyy vaahtosammuttimen sijaan pitkä, punainen vesiletku keittiön allaskaapista. En tiedä onko tällaisia Suomessa, mutta itse kohtaan moisen ensimmäistä kertaa.
• Asunnon pitkä numero aiheutti aikaisemmin ihmetystä, kunnes tänään verotoimiston virkailija selvensi asiaa meille: ensimmäinen numero kertoo monesko rappu (A=1, B=2...), toinen numero kertoo monesko kerros, ja kolmas numero kertoo monesko asunto on kyseessä hissin vasemmalta laskien. Ilmeisesti tämä numerointijärjestelmä vähän eri variaatioilla on käytössä kaikissa Norjan kerrostaloissa.
• Ruokakaupoista löytyy vain yhtä ainutta ruokakermaa laktoosittoman ja soija-/kaurakerman lisäksi. Tämä oli melkoinen yllätys, kun Suomessa olin tottunut näkemään hyllytolkulla eri merkkisiä ja kokoisia ruokakermoja eri rasvaprosenteilla ja erilaisilla valmismausteilla (juusto, pippuri jne.).

Ruokakauppojen lisäksi olemme jo päässeet tutustumaan Oslon verotoimistoon, kun jätimme hakemuksen henkilötunnuksista. Täkäläisen maistraatin asiat siis hoidetaan verotoimistossa, joka muutenkin vaikutti melko monipuoliselta palvelukeskukselta.

Lumesta täällä ei ole enää tietoakaan. Nyt on ollut melko kylmä viime viikon hellelukemiin verrattuna, mutta puut ovat jo hiirenkorvilla ja maasta puskee kaikenlaista vihreää, joten mikäs tässä kesää odotellessa :)

Menossa vai tulossa?

Olo on tällä hetkellä kuin nomadilla - jatkuvassa liikkeessä ilman pysyvää asuinsijaa. Kaikista tärkeimmät kulkevat mukana, ja loput ovat nyt jossain päin maailmaa auton kyydissä. Eilen hyvästelimme kodin, tänään Jyväskylän ja huomenna Suomen.

Viimeisiä viedään

Viimeiset päivät Suomessa ovat jo täällä. Aika on kulunut käsittämätöntä vauhtia viikko viikolta. Toisaalta olen innoissani ryntäämässä kohti uutta elämää, ja toisaalta on vaikea irroittaa otetta vanhasta ja tutusta. Muuttovalmistelujen lomassa yritin saada kaiken keskeneräisen valmiiksi ja laittaa kaiken sotkun järjestykseen, mutta viimeistään nyt joudun nostamaan kädet ylös ja antamaan asioiden olla. Jääköön työpöydän laatikko sotkuiseksi ja keskeneräinen neule vielä puikoille. Minä jatkan niiden parissa sitten Norjassa.

Tämäkin blogipostaus saa nyt jäädä vähän vajaaksi. En muuten saisi tätä koskaan julkaistuksi.

Siivoilua ja tutkiskelua

Muuttoa valmistellessa on tullut huomanneeksi, miten paljon paperia löytyy eri muodoissa. Sillä on myös tapana kerääntyä laajalle alueelle eri paikkoihin. Olen käynyt läpi vanhoja lehtiä ja repinyt muutaman tärkeän artikkelin talteen, sekä erotellut kaikista dokumenteista tärkeät sopimukset ja todistukset pieneen kansioon. Ja jotta tekeminen ei loppuisi kesken, niin olen auttanut miestäkin näissä samoissa hommissa... On suoranainen ihme, etten ole vielä saanut paperihaavaa kaiken tämän paperimäärän käsittelyn jälkeen.

Perussiivoamisen ja ylimääräisten tavaroiden myymisen/lahjoittamisen lisäksi minun ei onneksi tarvitse huolehtia pakkaamisesta, koska saamme muuttopalvelun käyttöömme. Voin siis unohtaa astioiden käärimisen paperiin ja laatikoiden lastaamisen autoon. Kilometreistä ja kulttuurieroista huolimatta tämä saattaa olla helpoin muuttomme ikinä!

Tutkimustyötäkin on tullut tehtyä runsaasti. Veroneuvojan kehoituksesta olen päättänyt perustaa oman yritykseni vasta Norjassa välttääkseni kaksinkertaisen verotuksen ynnä muut hankalat koukerot, ja olen onneksi löytänyt aiheesta englanninkielisiä oppaita (esim. Bedin). Lisäksi olen selvitellyt elinkustannuksia ja huomannut sähkön olevan halpaa, kun taas kännykkäliittymien hinnat huitelevat taivaissa (ainakin jos haluaa samantasoisen kuukausipaketin kuin täällä Suomessa). Halpoja elektroniikkaa myyviä nettikauppoja on tullut myös etsittyä (ja löydettyä!), koska tarvitsen uuden tietokoneen tämän nykyisen epäluotettavan raakileen tilalle.

Sekä oma että muidenkin blogit ovat nyt valitettavasti jääneet aika vähäiselle huomiolle, ja tilanne tuskin korjaantuu ennen kuin muutto on saatu päätökseen. Haasteeseenkin vastailen sitten kun voin paneutua siihen paremmin :)